Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävää tahtia, mikä näkyy esimerkiksi pölyttävien hyönteisten määrän ja lajien monimuotoisuuden vähentymisenä. Luomuviljely on osa ratkaisua: monimuotoisuuden ylläpito on luomuviljelyn selkein ympäristöhyöty. Tutkimustiedon valossa varsinkin pölyttäjinä tärkeät mesipistiäiset hyötyvät luomusta. Samaan aikaan myös kuluttajat odottavat tuotteilta vastuullisuutta: luomun kuluttajatutkimuksen mukaan luonnon monimuotoisuuden tukeminen ruuantuotannossa on tärkeää yhä useammalle suomalaiselle.
Luomuviljely ja ruuantuotanto liittyvät oleellisesti yhteiskunnassa käytävään ajankohtaiseen keskusteluun luonnon monimuotoisuudesta ja lajikadosta. Luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävää tahtia, mikä näkyy esimerkiksi pölyttävien hyönteisten määrän ja lajien monimuotoisuuden vähentymisenä.
– Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämän eteen tarvitaan toimia myös ruuantuotannossa. Luomuviljely ja sen lisääminen tarjoaa yhden ratkaisun luonnon monimuotoisuuden kasvattamiseksi, sanoo Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.
Luonnon monimuotoisuuden tukeminen luomuviljelyn selkein ympäristöhyöty
Luomupelloilla elää tutkitusti enemmän kasvi- ja eläinlajeja kuin tavanomaisesti viljellyillä pelloilla. Tutkimustietoa aiheesta on kertynyt viimeisten noin 20 vuoden aikana kasvavassa määrin. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Johan Ekroos on ollut mukana tekemässä aiheesta meta-analyysiä eli tutkimustietoa yhteen kokoavaa tutkimusta. Pitkäaikaisessa selvitystyössä on havaittu, että luomuviljelyn myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla laajempi kuin on aiemmin ajateltu.
– Tutkimustiedon mukaan luomu lisää lajien monimuotoisuutta paitsi paikallisesti, myös laajemmalla alueella, etenkin kun tarkastellaan kasvien ja pölyttäjien monimuotoisuutta, Ekroos sanoo.
Selkeimmin luomusta hyötyvät Ekroosin mukaan kasvit ja pölyttäjät, erityisesti mesipistiäiset. Luomupeltojen kukkivat kasvit tarjoavat ravintoa mesipistiäisille, millä on selkeä vaikutus niiden lisääntymiseen.
– Mesipistiäiset ovat tärkeimpiä pölyttäviä hyönteisiämme ja niillä on keskeinen rooli ruuantuotannossa. Tutkimustiedon perusteella mesipistiäisten lajimäärä voi olla luomutiloilla jopa 50 prosenttia suurempi kuin tavallisilla tiloilla, Ekroos kertoo.
Pölyttäjien lisäksi luomuviljely vaikuttaa myös muiden eliöryhmien monimuotoisuuteen sekä maaperän monimuotoisuuteen.
– Esimerkiksi hämähäkit ja kuoriaiset toimivat luontaisina tuholaistorjujina pelloilla ja maaperän monimuotoisuus on kestävässä viljelyssä avainasemassa, Ekroos summaa.
Lähes kolmannes suomalaisista pitää luonnon monimuotoisuuden tukemista ruuantuotannossa erittäin tärkeänä
Luonnon monimuotoisuus kiinnostaa myös kuluttajia. Luomun kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisia kiinnostaa vastuullisempi ruokakori, ja luonnon monimuotoisuuden tukeminen ruuantuotannossa on tärkeää yhä useammalle suomalaiselle. Suomalaisista 31 prosenttia pitää tätä erittäin tärkeänä ominaisuutena elintarvikkeelle, kun vuonna 2021 vastaava osuus oli 21 prosenttia. Yli puolet suomalaisista (54 %) myös luottaa vähintään melko paljon siihen, että EU:n luomumerkki vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuuteen.
– Suomalaiset ovat entistä tiedostavampia ruokaostoksilla ja odottavat tuotteilta vastuullisuutta. On hienoa, että yhä useampi suomalainen kiinnittää näihin asioihin huomiota, Lamminparras tiivistää.
Luomua käsittelevän kuluttajatutkimuksen toteutti Kantar TNS Agri syyskuussa 2022 Pro Luomun toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi 1006 18–74-vuotiasta suomalaista.
Lisätietoja:
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Johan Ekroos, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto, puh. 050 471 5561, johan.ekroos@helsinki.fi
Haastattelupyynnöt: Minna Ala-Kyyny, viestinnän asiantuntija, Pro Luomu ry, puh. 040 120 7477, minna.ala-kyyny@proluomu.fi