Suomen ympäristökeskuksen koordinoimalla Valtakunnallisella yöperhosseurannalla (Nocturna) tuli 30 toimintavuotta täyteen vuonna 2022. Kolmen vuosikymmenen seurantatuloksista on tekeillä laaja raportti Valtakunnallinen yöperhosseuranta 1993–2022, joka valmistuu arviolta tulevan kesän alussa. Raportissa tuodaan esiin seurannasta saatuja tuloksia ja seurantaan osallistuneet vapaaehtoisten vuosien aikana tehtyä arvokasta työtä.

Lajimäärien vaihtelu eri paikoissa

Kuva A. Lajimäärän kehitys muutamilla pitkäaikaisilla seurantapaikoilla eri puolilla maata. Etelämpänä sijaitsevilla paikoilla lajimäärä on korkeampi kuin pohjoisempana. Lisäksi lajimäärä on kasvanut maan eteläosissa selvemmin kuin pohjoisessa (lukuun ottamatta aivan maan lounaisosia, vrt. Tammisaari Gullö).

Yöperhosseurantaa on toteutettu suurelta osin vapaaehtoisten toimesta. Mukana on ollut useita muitakin yhteistyötahoja, kuten ELY-keskukset, joitain Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen toimipaikkoja, yliopistojen tutkimusasemia sekä kasvitieteellisiä puutarhoja ja museoita. Yöperhosaineistoa on kerätty erityisesti metsäisistä ympäristöistä, ja aineistojen määrittäjinä on toiminut kaikkiaan 115 vapaaehtoista kokenutta perhosharrastajaa. Seurantaa on tehty vaihtelevan pituisia jaksoja eri puolella Suomea aina etelärannikolta pohjoisimpaan Lappiin saakka. Kourallinen seurantapaikoista on ollut mukana jopa koko 30-vuotisen toiminnan ajan.

Yöperhosten seuranta kertoo ympäristön muutoksista

Yöperhoset ovat monimuotoinen ja monilajinen ryhmä, joihin lukeutuu nimensä mukaisesti pääasiassa yöaktiivisia lajeja. Keinovalo houkuttelee useimpia yöaktiivisia lajeja, joten kannanmuutoksia voidaan seurata vakiopaikoilla toimivien valopyydysten avulla. Lukuiset yöperhoslajit toimivat luonnonkasvien pölyttäjinä ja toisaalta monien muiden eliöiden, kuten lintujen, ravintona. Yöperhoset reagoivat herkästi elinympäristönsä muutoksiin, joten niitä seuraamalla saadaan tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista suomalaiseen luontoon. Pitkäkestoisen seurannan tuottamaa aineistoa onkin hyödynnetty monissa tieteellisissä tutkimuksissa.

Heinähukka

Heinähukka. Kuva Juha Laaksonen.

Tuleva raportti esittelee seurannan historiallista taustaa ja toimintaa, sekä raportoi kertyneen aineiston pohjalta kolmessakymmenessä vuodessa tapahtuneita muutoksia yöperhoslajistossamme. Perhosten yksilö- ja lajimäärien kehitystä sekä lajiston muuttumista on analysoitu monin tavoin. Lisäksi mukana on paljon muutoksia havainnollistavia lajiesimerkkejä.

Graafi yksilömäärien vuotuisesta vaihtelusta

Kuva B. Yöperhosten yksilömäärän yleisindeksi 30 vuoden seurantajaksolla. TRIM-menetelmällä laskettu yleisindeksi kuvaa yöperhosten kokonaismäärän vuosittaista vaihtelua.

Seuranta-aineisto on paljastanut esimerkiksi etelästä tulevien uusien lajien levittäytymisen sekä pohjoisiin oloihin sopeutuneiden lajien vetäytymisen ilmaston lämmetessä. Lähes koko maan kattavan seurantaverkon ansiosta yöperhoslajiston muutoksia on voitu tarkastella pitkällä pohjois-etelä-suuntaisella gradientilla. Yöperhosten lajimäärät ovat yleensä ottaen kasvaneet, ja erityisen vahvasti maan eteläosissa (kuva A.). Yöperhosten kokonaisrunsaus on kuitenkin pysynyt vakaana, vaikkakin vuosien välinen vaihtelu on suurta (kuva B.).

Teksti: Ida-Maria Huikkonen ja Juha Pöyry

 

Lisää aiheesta