Tuoreeseen raporttiin on koottu Maatalousympäristön päiväperhosseurannan tulokset 2000-luvulta. Päiväperhosten määrät ovat olleet lievässä laskussa, mutta osa lajeista on myös runsastunut. Tulevaisuudessa alustavat tiedot kuluvan vuoden päiväperhosten kannanmuutoksista saadaan käyttöön jo lokakuussa.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut jo vuodesta 1999 lähtien. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön, johon on vuosien varrella osallistunut yli sata henkilöä. Vastaavaa linjalaskentaan perustuvaa seurantaa tehdään nykyisin jo lähes kahdessakymmenessä Euroopan maassa. Suomen seuranta on Euroopan neljänneksi vanhin.

Seurannan tuloksista on nyt julkaistu toinen kattava pitkäaikaisraportti. Edellinen valmistui vuonna 2010. Tämän ohella seurannan tulokset on raportoitu vuosittain Suomen Perhostutkijain Seuran jäsenlehdessä. Lisäksi vuosittain elokuussa on julkaistu tiedote kuluvan perhoskesän tärkeimmistä tapahtumista.

Päiväperhosten määrät laskeneet 2000-luvulla

Tuoreen raportin pääsisällöt esiteltiin havainnoijille 19.11.2022 luontokeskus Haltiassa järjestetyssä tulosseminaarissa. Seurannassa on ollut mukana vuosittain keskimäärin 40–60 havaintopaikkaa, siten että kaikkiaan havainnointia on tehty yhteensä 128 paikalla. Päiväperhosia on kirjattu muistiin yhteensä yli 1,1 miljoona yksilöä 91 lajista. Laskentakertoja on kertynyt yhteensä yli 13 000, mikä tarkoittaa kävelyksi muutettuna luokkaa 35 000 kilometriä – lähes maapallon ympäri siis.

2000-luvun aikana päiväperhosten määrät ovat olleet kokonaisuutena katsoen loivassa laskussa. Tämä ilmenee sekä lajiston keskimääräistä kannankehitystä kuvaavan koosteindeksin että päiväperhosten kokonaismäärien laskuna (kuvaajat alla). Lisäksi yksittäisissä lajeissa on ollut enemmän vähentyneitä (18) kuin runsastuneita lajeja (7). Yhteensä 14 päiväperhoslajin kannat ovat pysyneet vakaina.

Graafi päiväperhoskantojen kehityksestä

45 päiväperhoslajin keskimääräistä kannankehitystä kuvaava koosteindeksi on ollut 2000-luvulla laskussa (vasemmalla). Tämän ohella myös päiväperhosten yhteismäärät ovat hieman vähentyneet (oikealla).

Päiväperhosille ja useimmille muillekin hyönteisille on tyypillistä, että niiden kannat vaihtelevat hyvin suuresti vuodesta toiseen. Tämän taustalla ovat usein satunnaiset säätekijät, etenkin kuluvan kesän sääolot. Edellä kuvatut tulokset koskevat kuitenkin jo yli 20 vuoden ajanjaksoa, joten laskevaa suuntausta voi pitää huolestuttavana trendinä. Näin siitä huolimatta, että seurantajakson jälkipuoliskolla (2012–2022) kesät olivat sääoloiltaan päiväperhosille keskimäärin heikompia kuin alkupuolella (2000–2011).

Tekninen kehitys nopeuttaa seurantatulosten saamista käyttöön

Viime vuosien tekniset kehitysaskeleet ovat helpottaneet suuresti sekä havainnoijien että seurannan ylläpitäjien työtä. Tärkein uudistus oli se, että havaintojen tallennus ja tiedonhallinta on siirretty Lajitietokeskuksen ylläpitämään Laji.fi-verkkopalveluun. Tämän ansiosta kukin havainnoija voi syöttää, tarkistaa ja muokata omia perhoshavaintojaan ilman aikaa ja vaivaa vaativia välivaiheita. Lisäksi tulokset saadaan ylläpitäjien käyttöön lähes reaaliaikaisesti.

Toinen merkittävä, tänä vuonna aikaan saatu tekninen parannus oli seurannan tuottamien laji- ja koosteindeksien laskennan automatisointi tapahtumaan suoraan Lajitietokeskuksen palvelimella. Kun kesän viimeinenkin havainto on tallennettu, lopulliset tulostiedot saadaan siten käyttöön jo seuraavana päivänä. Tuloksia voidaan hakea, katsella ja ladata suoraan verkkoselaimen kautta – reaaliaikaisesti koska ja missä vaan.

Hopeasinisiipi

Hopeasinisiipi. Kuva Mikko Kuussaari.

Lokakuun alusta alkaen selaimen kautta ladattaviin tuloksiin lisätään myös kuluvan vuoden tiedot. Alla on tästä esimerkkinä viisi maassamme yleistä päiväperhoslajia. Kutakin linkkiä klikkaamalla avautuu käyrä, joka kuvastaa lajin kannankehitystä vuosina 1999–2022. Kaikissa kuvaajissa lajin kanta vuonna 2000 saa vertailuarvon 1. Harmaa alue käyrän molemmin puolin kuvaa arvion luottamusväliä.

Seurannan tulokset vuodelta 2022 tullaan raportoimaan aiempaan tapaan ensi keväänä Suomen Perhostutkijain Seuran Baptria-lehdessä. Lisäksi tulosraportti tulee ladattavaksi seurannan omalle verkkosivulle.

Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tulosraportti verkossa

Lue lisää Maatalousympäristön päiväperhosseurannasta