Suomen mehiläishoitajain liiton ja Luonnonvarakeskuksen uusi hanke Kotimaisia pölyttäjiä kaupallisille puutarhaviljelmille (KPKP) pyrkii lisäämään kotimaisten pölyttäjien käyttöä puutarhaviljelmillä ja vastaamaan niiden kasvavaan pölyttäjätarpeeseen. Tavoitteena on luoda menetelmiä tarhamehiläisten käyttöön kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa sekä kartoittaa kotimaisen kimalaistuotannon mahdollisuuksia.

Hankkeen työryhmä matkasi maaliskuun lopussa Norjaan ja Alankomaihin hakemaan oppia pölyttäjien kasvattamisesta ja käytöstä kasvihuoneissa. Matkasta löytyy lisätietoa hankkeen omilla verkkosivuilla julkaistusta matkaraportista.

Norjassa kasvatetaan omat kimalaiset                                                          

Norjassa toimii kaksi yritystä, jotka kasvattavat kaikki maassa kaupallisesti käytettävät kimalaiset. Tämän taustalla on se, että Norja on täysin kieltänyt pölyttäjien maahantuonnin siihen liittyvien tauti- ja loisriskien vuoksi. Hankkeen tiimi vieraili kasvattamossa nimeltä Bombus AS, joka kasvattaa myyntiin noin 3000–4000 kimalaispesää vuosittain. Tämä vastaa noin puolta Norjassa myydyistä kimalaispesistä.

Kasvatukset sisältävät kimalaisten kasvatustyön lisäksi uusien kuningattarien parittamisen ja talveuttamisen sekä populaation täydentämisen luonnonvaraisilla kuningattarilla muutaman vuoden välein. Hyvän kasvun ja terveen pesän edellytyksinä ovat tasaiset ja optimaaliset olosuhteet, hyvä hygienia ja laadukas ravinto.

Laboratorio

Pimeässä labrassa tarkastellaan eri kehitysvaiheessa olevia kimalaispesiä. Kuva Anna-Maria Borshagovski.

Alankomaissa tarhamehiläiset pölyttävät kasvihuoneissa

Suomessa tarhamehiläistä ei vielä käytetä pölyttäjänä kasvihuoneissa. Tämän vuoksi kokemuksia lähdettiin etsimään Alankomaista, missä hanketiimi tutustui paikalliseen mehiläistarhaajaan sekä muutamiin mehiläisiä käyttäviin kasvihuoneyrityksiin.

Yritykset ovat tehneet sopimuksen paikallisen mehiläistarhaajan kanssa, joka toimittaa mehiläispesät kasvihuoneisiin ja huolehtii niistä. Mehiläisten käyttö kasvihuoneissa on siten ammattimaista. Yksi maassa toimivista mehiläishoitajien yhdistyksistä järjestää tarhaajille koulutusta kasvihuonemehiläisten käytöstä ja huolehtii, että toimintaa harjoittavat siihen koulutetut osaajat.

Mehiläispesä

Mehiläispesä kasvihuoneessa. Kuva Anna-Maria Borshagovski.

Matka antoi hyvän alkusysäyksen hankkeelle

Matkalla saadut kokemukset valoivat uskoa siihen, että hankkeemme tavoitteet ovat realistisia ja toteutettavissa myös Suomessa. Hanke on nyt aloittanut kotimaisten kimalaisten koekasvatukset, ja mehiläisten toimintaa kasvihuoneessa testataan parhaillaan. Tulevana kesänä luvassa on pölytyskokeita niin kimalaisilla kuin mehiläisilläkin sekä suomalaisen kasvihuonemehiläiskurssin suunnittelua. Hankkeen tapahtumista ja uusista tuloksista tiedotetaan alla mainitulla hankkeen verkkosivulla sekä Facebook-sivulla.

Lisätietoja aiheesta:

Kuvat ja teksti: Anna-Maria Borshagovski