Polyttajat.fi-sivustolla on nyt ladattavissa tuoreimpaan tutkimustietoon perustuva kirjallisuuskatsaus keinoista tukea pölyttäjiä kaupunkiympäristöissä. Katsauksessa on lisäksi kuvattu, millä tavoin kaupungistuminen vaikuttaa pölyttäjiin. Katsaus on laadittu PÖLYKOORDI-hankkeessa, ja siitä on saatavilla myös yleistajuinen tiivistelmä.

Nyt julkaistut kirjallisuuskatsaus ja tiivistelmä täydentävät merkittävästi pölyttäjien suojelukeinoista suomeksi julkaistua kirjallisuutta. Jo aiemmin on ollut saatavilla ohjeistusta pölyttäjien huomioimiseksi maataloudessa sekä talousmetsissä. Lisäksi kotipuutarhureille on ollut tarjolla monia oppaita koti- tai mökkipihan pölyttäjäystävälliseen hoitoon – joitakin näistä on esitelty toisaalla tällä verkkosivustolla. Nyt laaditut yhteenvedot on suunnattu erityisesti julkisen sektorin, etenkin kuntien viheralueiden suunnittelusta ja hoidosta vastaaville tahoille. Useimmat ohjeista ovat silti sovellettavissa myös omalla kotipihalla.

Laajemman kirjallisuuskatsauksen lähteissä on listattu suuri määrä etupäässä ulkomaisia tieteellisiä artikkeleita, joista kiinnostuneet voivat etsiä tarkempia yksityiskohtia. Helposti luettavaksi tarkoitetussa tiivistelmässä on mainittu vain muutamia keskeisiä lähteitä.

Kimalaiset pärjäävät kaupungeissakin

Kaupunkialueet ovat useimmille pölyttäjille varsin köyhiä ympäristöjä. Soveliaita lisääntymisalueita on tarjolla niukasti, ja ne ovat monesti heikkolaatuisia ja toisistaan eristyneitä pirstaleita. Etenkin kimalaiset menestyvät silti varsin hyvin kaupungeissakin, samoin osa muista mesipistiäisistä. Päiväperhoset sitä vastoin väistyvät nopeasti, kun rakentaminen tiivistyy.

Kaupunkien viherrakenteita voidaan kehittää monella tavoin, jotta pölyttäjien tarpeet tulevat paremmin huomioiduiksi. Pölyttäjille tärkeimpiä elinalueita ovat niittylaikut ja avoimet joutomaat, joita tulee suunnittelussa säästää ja ylläpitää. Kaupunkiviljelmät ovat tärkeä ravintoresurssi etenkin kimalaisille. Istutuksissa voidaan suosia mesikasveina hyviä lajeja ja lajikkeita. Pientareiden ja nurmialueiden niittoa ja muuta hoitoa tulisi keventää, jotta kasvit ehtivät kukkia ja pölyttäjät lisääntyä.

Kirjallisuuskatsauksen on koostanut Syken PÖLYKOORDI-hankkeen erikoistutkija MMT Marjaana Toivonen ja yleistajuisen tiivistelmän tutkija Janne Heliölä.

Kirjallisuuskatsaus ja siitä laadittu tiivistelmä ovat ladattavissa alla, sekä tämän verkkosivuston Auttamiskeinoja-välilehdellä Kunnille-alaotsikon alla.

 

Janne Heliölä ja Marjaana Toivonen